torstai 12. kesäkuuta 2014

Väsäsin vieheet


Aiemmin oli juttua siitä, kuinka harjottelin väsähtäneillä neilikoilla vieheiden ja kimpun tekemistä siskon häät mielessä. Häät olivat lauantaina ja sekä kimppu että vieheet onnistuivat hyvin! Äidin kampaaja jopa kehui, että harvoin näkee näin hyvin tehtyjä vieheitä.

Tilasimme kukkakaupasta 35 vaaleanpunaista neilikkaa ja satsi maksoi 50 euroa. Näistä neilikoista saatiin kukat seitsemään pöytään, kimppu, sekä vieheet sulhaselle, bestmanille, kaasoille ja morsiamen ja sulhasen vanhemmille. Pienen tiedustelun jälkeen totesin, ettei sillä rahalla olisi saanut edes pelkkiä vieheitä.

Kukat saapuivat Hollannista Suomeen maanantaina ja noudimme ne kukkakaupasta keskiviikkona. Kimpun teimme keskiviikkona ja vieheet teimme vasta perjantai-iltana. Juhlien jälkeen lauantai-iltana kaikki kukat olivat vielä loisteliaassa kunnossa! Säilytimme kukkia lauantaiaamuun asti vedessä 12 asteisessa kellarissa ja 8 asteisessa jääkaapissa. Vieheet olivat täysin ilman vettä perjantai-illasta asti.


Näillä tarvikkeilla pääsi pitkälle:
  • kestävät kukat
  • kukkateippiä
  • ohutta rautalankaa
  • helmiä
  • satiininauhaa
  • vahvaa kaksipuoleista teippiä
  • jotain ihme muovihärpäkkeitä jotka on suunniteltu rintaan kiinnitettäviä vieheitä varten (tai vaihtoehtoisesti kärsivällisyyttä, hakaneuloja ja kekseliäisyyttä)
  • sakset
  • leikkuualusta ja terävä veitsi
  • pihdit
  • ämpäri
  • viileä säilytystila





 Näin syntyi naisten hiuksiin kiinnitettävät vieheet:

  1. Neilikka leikattiin sopivan mittaiseksi.
  2. Kukkaan törkättiin kolme rautalangan päähän kieputettua helmeä. Varovasti!
  3. Vihreällä rautalangalla tuettiin neilikan vartta ja muodostettiin kaksi silmukkaa, joista on hyvä kiinnittää viehe pinneillä hiuksiin. Yksi kukan tyveen, yksi varren päähän. 
  4. Kukkateippiä päälle.


Miesten rintaan kiinnitettävät vieheet:

  1. Kukan pätkäseminen.
  2. Helmien törkkäileminen.
  3. Muovisen hakaneulasysteemin kiinnittäminen vihreällä rautalangalla
  4. Kukkateippiä.








Sulhasen vieheeseen laitettiin myös vihreä lehti. Keräsimme potentiaalisia lehtiä huonekasveista ja pihapiiristä ja pidimme niitä vuorokauden keittiön pöydällä. Kestävimmiksi osoittautuivat kultaköynnöksen ja kielon lehdet. Päädyimme kultaköynnökseen. Pionin lehtikin olisi voinut olla hauska, muttemme tajunneet testata sitä ajoissa. 

Kimpusta en tajunnut ottaa kunnon kuvia. Kimppu kuitenkin tehtiin varsin perinteisesti. Kukat aseteltiin niin, että varret muodostivat spiraalin. Vartta toisen päälle lähes poikittain, kunnes kimppu oli sopivan kokoinen ja muotoinen. Suurimmat kukat keskelle, pienimmät reunoille. Kun kimppu oli sopivan kokoinen, laitettiin varsien ympärille vähän rautalankaa ja sitten kukkateippiä niin tiukasti kuin pystyi. Päälle nätisti satiininauhaa. Meinasimme kiinnittää sen kuumaliimalla, kuten kuulemma kukkakaupoissa, mutta päädyimme vahvaan kaksipuoleiseen teippiin, joka kesti loistavasti ja oli varmasti helpompi vaihtoehto. Varret katkoimme sopiviksi vasta lauantaiaamuna, vaikka olisi varmasti voinut tehdä sen aiemminkin. Katkoin ne tasaisiksi ja kestivät aivan hyvin. Rautalankaa, kukkateippiä ja satiininauhaa laitettiin vain ns. kahvan kohdalle, eli siihen, mistä morsian piti kimppua kiinni. Varret olivat osaksi näkyvissä niin, että kun kimpun laittoi maljakkoon, vesi ei kastellut satiininauhaa. Jos tahtoo laittaa kimppuun helmiä, ne kannattaa kiinnittää kukkiin ennen kuin sitoo kimpun.


perjantai 28. maaliskuuta 2014

Jemmasin mausteet


Muutettiin tuossa kuukausi sitten uuteen kotiin, jee! Taisi olla ensimmäinen muutto, kun ei oikeastaan tarvinnut ostaa uutta kotia varten yhtään mitään. Eikun hups, yhtä kattolamppua oltiin vailla. Tavara vaan väheni muutossa, jes!

Uuden asunnon maustekaappi on niin pieni ja korkealla, etten mä millään yltä kuin alahyllylle. Täytyipä siis jemmata ne aikoinaan Ikeasta ostamaani ja tuunaamaani lokerikkoon. Yllättävän kätevää.


Eihän tuonne siis todellakaan kaikki meidän mausteet mahdu, ehkä puolet... ;)

maanantai 10. helmikuuta 2014

Valmistelin ravintolapäivää varten

Sunnuntaina meidän kadunkulmaan ilmaantuu pikkuinen koju, jossa myydään chaita! Lisää tietoa Chai time! -kojusta löydät Satunnaisista. Chai on mielettömän hyvää ja tuotto menee hyväntekeväisyyteen, siinä on jo kaksi erittäin hyvää syytä piipahtaa maistiaisella tai ostaa chaita kotiinvietäväksi! ;)

Ravintolapäivän valmisteluihin kuuluu kaikenlaista, mutta myös askarteluja :) Saisihan sitä kojun pystyyn askartelemattakin, mutta en malttais!

Tein julistetta, joka tulee kojulle. Lopullinen idea muotoutui tehdessä.

Halusin ravintolapäivän logon julisteeseen
Mallailin logoa mukin koristeeksi
Mukista ei pitänyt alunperin tulla kultainen
...mutta onneksi tuli!

Nuo pallurat ovat olevinaan chaikupposia, ei hymiöitä...

Löysin Clas Ohlsonilta muuten kivoja kannellisia pahvimukeja, mutta mua harmitti kun niissä luki "I like my coffee to go". Se ei jotenkin sopinut chaimukiin. En ollut varma ehtisinkö tehdä niille mitään, joten ostin myös toisenlaisia mukeja. Nekään ei ihan sopineet, mutta eipähän niissä kuitenkaan puhuttu mitään kahvista.





No, eihän se nyt ollutkaan vaiva eikä mikään muokata mukeista sopivat. Olisinpa ostanut koko läjän vain näitä mukeja!


Mustaa akryylimaalia ja valkosta vahaliitua päälle

Teinpä myös muutamat pienet mainokset, jos edes lähikaupan ilmotustaululle ehtisin käydä viemässä...


Mitäköhän muuta sitä vois vielä tehdä? :)

maanantai 3. helmikuuta 2014

Intoilin häistä ja kokeilin kukkasilla

Pikkusiskoni on menossa kesällä naimisiin ja voitte vain kuvitella kuinka innoissani olen! Ettekä varmaan ikinä arvaa, kuka on saanut intoilla morsiamen ja kaasojen kanssa kaikenlaisista askartelujutuista ;) On vaikea sanoa, onko morsian vai isosisko enemmän innoissaan häihin liittyvistä askarteluista. Niistä todennäköisesti lisää häiden lähestyessä ja etenkin niiden mentyä, sillä olisi tylsää paljastaa liikaa ennen häitä ;) Joululomalla askarreltiin jo hääkutsuja, muut somisteet ovat lähinnä ideointi- ja suunnitteluvaiheessa.

Häihin uppoaa helposti paljon rahaa, myös askarteluihin. Tiimarin konkurssimyynnit sattuivatkin aika sopivasti tälle keväälle, sieltä on saanut kaikenlaista tarviketta. Kohtuuhintaan, edullisesti ja toisinaan lähes ilmaiseksi.

Myös kukkiin saa laitettua useampia euroja. Siksipä olen ehdottanut morsiamelle, jos vaikkapa vieheet, kaasojen hiuskukat tai jopa morsiuskimpun väsäisi itse.

Nappasin parit kukat lähes kolme viikkoa vanhasta neilikkakimpusta, joka on edelleen ilahduttanut meitä pirteällä pinkkeydellään, ja tein pienet kokeilut. Kukkateippiä (Tiimarin alesta), sakset, helmiä, ohutta rautalankaa, hakaneula ja muutama minuutti, muuta ei näihin tarvittu.



Tein kaksi erilaista. Toinen hiuksiin, toinen rinnuksiin. Rinnuksiin tuleva kaipaisi jonkin kauniin vihreän lehden tuomaan ryhdikkyyttä, mutta hiuskukka voisi toimia tuollaisenakin. Väri on kuitenkin vähän liian pinkki, ehkä. Morsian saattaisi pitää enemmän valkoisesta tai vaaleanpunaisesta. Ja helmissähän on paljon vaihtoehtoja, eikä niitä välttämättä tarvitse lainkaan. Katsotaan, kehkeytyykö näistä jotain! :)


Jos päädytään tekemään näitä häihin, on luvassa kuvalliset ohjeet vieheiden tekemiseen :)

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Pääsin maalaamaan lautasen

En tiedä, herättääkö tuo naama kenenkään ruokahalua...


Etenkin, kun sininen tutkitusti vähentää ruokahalua!

torstai 5. joulukuuta 2013

Paketoin pikkujouluihin

Pikkujouluihin täytyi keksiä lahja. Ajattelin, että tässä vaiheessa joulukuuta ehtii vielä askarrella joulukortteja, joten kasasin pienen tarvikesetin:
  • erilaisia ja erivärisiä korttipohjia
  • erivärisiä tähtiä
  • kohotarraa
  • dymolla kirjoitettuja toivotuksia
  • yksi valmis kortti inspiraatioksi tai esimerkiksi










keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Lakitin papukaijat

Ehkä hieman yllättää, mutta en yleensä jaksa panostaa joulukoristeisiin. Joulun tulo näkyy kotonamme yleensä siellä täällä lojuvista joulukorteista ja satunnaisesta kaaoksesta, kun joulukorttien ja -pakettien askartelu valtaa olohuoneen. Glögi saattaa tuoksua silloin tällöin jo lokakuusta lähtien ja yleensä jonkinlainen piparkakkutalo kohoaa jossakin vaiheessa joulukuuta. Joululaulut soivat, jos soivat, ja mies katsoo The Joulukalenteria. Laitan ehkä yhdet (hillityt) jouluvalot, mutta en ole vielä tähän mennessä innostunut joulukoristeista. Joulukalenteriakaan en muista ikinä ostaneeni.

Nyt kuitenkin päätin tuoda ripauksen joulua sisustukseemme.


Olohuoneen papukaijat saivat tonttulakit :)

tiistai 3. joulukuuta 2013

Verhosin valon

Mikäköhän ihme tätä meidän asuntoa vaivaa?! Yhtenä yönä heräsimme hirveään räminään ja ajattelin jo unenpöpperössä, että meillä on varkaita. Ei ollut varkaita, mutta olohuoneen verhotanko oli tullut ryminällä alas. Verhotanko oli asunnossa valmiina ja olin jo silloin pohtinut, pitäisikö se kiinnittää paremmin. Iskuporakoneen puutteessa emme tehneet asialle mitään. Nytkin tanko päätyi takaisin seinään heti, kun sain vanhojen (säälittävien!) proppujen tilalle vähän tukevammat. Tähän asti on vielä pysynyt.

Eilen heräsimme yöllä siihen, kun jotain särkyi. Mieheni nousi katsomaan ja kas, olohuoneen lasinen lamppuhan oli mennyt sirpaleiksi itsestään. Mitä?!

Täytyi siis keksiä pikainen ratkaisu himmentämään olohuoneen valoa. Askartelubokseista löytyi kaksi arkkia valkoista silkkipaperia, joten ne päätyivät varjostimen kehikkoa ympäröimään. Hieman arvelutti käyttää silkkipaperia lampunvarjostimessa, mutta energiansäästölampun ei pitäisi paljoa kuumentua ja varjostin on sen verran hyvänkokoinen ja 'ilmastoitu', ettei paperin pitäisi lämmetä, vaikka lamppu lämpenisikin. En siis lähtenyt ostamaan palonestoainetta.


Rypistin silkkipaperin, koska siinä oli jo valmiiksi rumia vekkejä. Käytin paperiliimaa, kun liimasin silkkipaperia kiinni toisiinsa. Kun kyllästyy, muuttaa tai keksii uuden ratkaisun, lähtee silkkipaperi helposti repimällä irti, eikä jää edes liimajälkiä kehikkoon.




maanantai 2. joulukuuta 2013

Piirsin pinkin poron

ja askartelin sille kaveriksi myös muutamia muita joulukortteja.

puuväreillä pinkille korttipohjalle

En varmaan ikinä saa näitä kaikkia käytettyä! Tässähän on vasta näyte tämän vuoden toisesta tai kolmannesta erästä...

kuparitussi + dymo
kuparitussi + puuvärit punaiselle korttipohjalle
läjä erivärisiä tähtiä harmalle korttipohjalle

Oon vielä niin hajamielinen ja laiska, että puolet kirjoitetuistakin korteista jää jonnekin laatikon pohjalle. No, eräs joulukortti vuodelta 2009 pääsi vihdoin tänä vuonna oikeaan osoitteeseen! :)

Kivaa adventtia! <3