Näytetään tekstit, joissa on tunniste kokeilu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kokeilu. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Unohdin mainita...

...että oon mä jotain tehnyt! Tässä pieni otos jostain askartelupaskarteluista mitä on tullut tehtyä. Paljon muutakin pientä on tullut näperreltyä, mutta enpä ole muistanut niistä postata ;) Näistäkin moni vielä keskeneräisiä projektejä, niitähän mulla riittää! :D



Ihania nää aurinkoiset kevätpäivät! Meidänkin kolossa olis nyt tarpeeksi valoa jotta voisi kuvata tauluja ja muita tekeleitä tänne blogiin... Kun vaan ehtis! Kuvissa saattaa sitten vilkkua pienen apulaisen sormet tai varpaat ;)

maanantai 3. helmikuuta 2014

Intoilin häistä ja kokeilin kukkasilla

Pikkusiskoni on menossa kesällä naimisiin ja voitte vain kuvitella kuinka innoissani olen! Ettekä varmaan ikinä arvaa, kuka on saanut intoilla morsiamen ja kaasojen kanssa kaikenlaisista askartelujutuista ;) On vaikea sanoa, onko morsian vai isosisko enemmän innoissaan häihin liittyvistä askarteluista. Niistä todennäköisesti lisää häiden lähestyessä ja etenkin niiden mentyä, sillä olisi tylsää paljastaa liikaa ennen häitä ;) Joululomalla askarreltiin jo hääkutsuja, muut somisteet ovat lähinnä ideointi- ja suunnitteluvaiheessa.

Häihin uppoaa helposti paljon rahaa, myös askarteluihin. Tiimarin konkurssimyynnit sattuivatkin aika sopivasti tälle keväälle, sieltä on saanut kaikenlaista tarviketta. Kohtuuhintaan, edullisesti ja toisinaan lähes ilmaiseksi.

Myös kukkiin saa laitettua useampia euroja. Siksipä olen ehdottanut morsiamelle, jos vaikkapa vieheet, kaasojen hiuskukat tai jopa morsiuskimpun väsäisi itse.

Nappasin parit kukat lähes kolme viikkoa vanhasta neilikkakimpusta, joka on edelleen ilahduttanut meitä pirteällä pinkkeydellään, ja tein pienet kokeilut. Kukkateippiä (Tiimarin alesta), sakset, helmiä, ohutta rautalankaa, hakaneula ja muutama minuutti, muuta ei näihin tarvittu.



Tein kaksi erilaista. Toinen hiuksiin, toinen rinnuksiin. Rinnuksiin tuleva kaipaisi jonkin kauniin vihreän lehden tuomaan ryhdikkyyttä, mutta hiuskukka voisi toimia tuollaisenakin. Väri on kuitenkin vähän liian pinkki, ehkä. Morsian saattaisi pitää enemmän valkoisesta tai vaaleanpunaisesta. Ja helmissähän on paljon vaihtoehtoja, eikä niitä välttämättä tarvitse lainkaan. Katsotaan, kehkeytyykö näistä jotain! :)


Jos päädytään tekemään näitä häihin, on luvassa kuvalliset ohjeet vieheiden tekemiseen :)

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Maalasinpa kansiin

Lempimuistikirjani on kulkenut puoli vuotta matkassani uskollisesti vaikka missä, mutta nyt sen kannet lähtivät irti.

Taas, kun olisi pitänyt oikeasti opiskella, alkoi hirveästi tehdä mieli maalata. Opiskelut nurkkaan ja maalit esille! :) Kyllä elämässä pitää ehtiä tekemään asioita, joista nauttii. Ei niin, etten koskaan nauttisi opiskelusta (ehheh... en ihan oo opiskelijatyyppi), mutta pitää olla aikaa vaan olla, luoda, nauttia ja tehdä asioita, joita kukaan ei vaadi tekemään. Niinkuin vaikka maalata, askarrella, neuloa ja leipoa :) Ja sitten jaksaa taas opiskella, tehdä töitä ja täyttää vaatimuksia.

Niinpä eilen maalasin muistikirjan takakannen ja tänään etukannen. Ensimmäisestä työstä tuli vaahtoava meri, "Vaikka on myrsky".








Toisesta työstä tuli jotain hieman abstraktimpaa, enkä ole vielä ihan päättänyt, ovatko nämä kaksi yhdessä yksi teos vai ovatko ne erillisiä töitä.







Kumpikin on kooltaan 21x14,5 cm ja maalattu lähinnä akryylimaaleilla. Maalauspohja on tosiaan kovakantisen vihon pahvikansi.

PS. Ehkä ne ovatkin kaksi erillistä työtä :) Yllä olevien kuvien ottamisen jälkeen tein vielä pienet muutokset kumpaankin, nimittäin signeeraukset.




maanantai 14. lokakuuta 2013

Neuloin pari pipoa


En muista, milloin olisin viimeksi neulonut tai virkannut pipon. En edes ole aivan varma, olenko ikinä neulonut yhtäkään pipoa. Muistan kyllä monta epäonnistunutta yritystä, joista suurin osa epäonnistui koska inhoan valmiiden ohjeiden noudattamista, ne joskus vievät osan oivaltamisen ilosta. 


Nyt kun päätin kokeilla pipon tekemistä, innostuinkin sitten vähän enemmän. Ensimmäinen pipoyritys epäonnistui lähes täysin, toisesta tuli ihan ok (keltainen tupsupipo) ja kolmanteen (sinivalkoiseen) olenkin ihan tyytyväinen.


Koska kyse oli harjoittelusta, ajattelin päästä helpommalla neulomalla pieniä pipoja, joten täytyy toivoa, että sinivalkoinen pipo vielä mahtuisi vauhdikkaan kummipojan päähän!

tiistai 1. lokakuuta 2013

Löysin hauskan tekniikan

Aloin tänään tekemään pientä koria tekniikalla, jota en aiemmin ollut kokeillut. Tosi helppoa ja yllättävän nopeaa! Katsotaan, miltä lopputulos näyttää... ;)

Korin pohja
Aloitin niillä materiaaleilla, mitä sattui kotona olemaan, joten teen tämän korin ohuesta juuttiköydestä ja lankoina käytän muutamia erilaisia ompelulankaa paksumpia lankoja. Ajattelin vaihtaa lankojen värejä. Tähän mennessä olen käyttänyt valkoista, beigeä ja vaaleaa vihreää, mutta tulossa on myös mustia ja tummanvihreitä kerroksia.

Ohjeita ja inspiraatiota löytyy täältä, tosin englanniksi.

tiistai 10. syyskuuta 2013

Spraymaalasin

Maalamisprojekti pihalla
Koskin spraymaalitölkkiin ensimmäistä kertaa elämässäni ja annoin tuoli nro 3:lle uuden värin. Värin nimi oli Mr. Crab.


Useiden tuntien kuivumisen jälkeen istuin tuoliin ja nautin uudesta tuttavasta. Sitten istuin illalla tuolilla hieman pidempään. Kun nousin, tuolin maalipinnassa oli ikään kuin ryppyjä. Hups. Noh, täytyypä keksiä jokin ratkaisu ;) Myöhemmin postaan toivottavasti kuvia tuolin uudesta ilmeestä, kunhan keksin jotain!

torstai 5. syyskuuta 2013

Pehmustin ja päällystin

Kerroin aiemmin löytäneeni vihdoin keittiöömme tuolit. Tuoli nro 1 on edelleen hyvä sellaisenaan. Tuoli nro 2 pääsi käsittelyyn eilen. Tuoli nro 3 odottaa edelleen sitä, että saisin uuden värin päätettyä.

Sainpas siis vihdoin aikaiseksi repiä tuolista vanhat päälliset ja pehmusteet pois, ostaa uuden kankaan ja pehmusteen ja jopa naulata ne kiinni. Lisäksi sipaisin hieman maalia tuolin kolhuihin hämäykseksi.

Alkuperäiset kankaat eivät ihan sopineet... Ja alempi kangas oli järkyttävän kammottavassa kunnossa!
Tuolissa ei ollut irrotettavaa istuinosaa vaan pehmusteet tuli kiinnittää suoraan tuoliin.
Löysin Fidalta juuri sopivan kokoisen valmiin pehmusteen, jonka naulasin tuoliin.
Löysin Eurokankaan alelaarista kivaa tukevaa kangasta.
Käytin kankaan kiinnittämisessä tuolista irrottamiani vanhoja nauloja.


Olisi varmaan myös voinut ottaa selvää, kuinka nämä kohdat kuuluisi tehdä...

Jälki on kuitenkin ihan tarpeeksi siistiä mun makuun :)



Tässä siis ensimmäinen verhoilemani tuoli! Oli yllättävän helppoa ja vaivatonta, kunhan sai toimeen tartutttua. Toivottavasti kangas pysyy hyvänä pitkään, koska kumpikin tykästyttiin tähän tuoliin ja tässä on hyvä istua. Tekisi mieli tehdä tätä lisää!

Seuraava projekti taitaa olla parin ikea-jakkaran päällystäminen samaisella kankaalla...


maanantai 2. syyskuuta 2013

Ostin tuoleja

Meillä on tähän asti ollut keittiön pöydän äärellä jakkarat, mutta kun vihdoin sain auton päiväksi käyttööni, kävin pikakierroksella kirppareilla ja löysin kolme tuolia pöydän ympärille. Pöytämme on tosiaan niin pieni, ettei sen ympärille mahdu kuin kolme tuolia... Aiemmin kun olen katsellut tuoleja keittiöön, olen ollut joko nuuka tai ajatellut löytäväni kivemmat. Nyt en jaksanut enää jahkailla ja ainoat kriteerini olivat seuraavat
  • ei liian kallis
  • selkänojallinen
  • jotain kivaa
  • ei heilu 
Tämä tuoli kelvatkoon tällaisenaan. Sopii meidän keittiöön ja ihana istua :)
Yksi tuoli on mielestäni hyvä sellaisenaan, toinen tarvitsee uuden värin (voiko spray-maalilla maalata puisen pinnoitetun tuolin?) ja kolmas tarvitsee uuden pehmusteen ja päällisen. Luulin, että uudella kankaalla päällystäminen riittäisi, mutta kun avasin tuolin... Noh, se on toinen tarina.

Tämä taas taitaa vaatia hieman enemmän työtä, toisen kankaan alta nimittäin paljastui kaikenlaista...

perjantai 23. elokuuta 2013

Otin riskin

Viime viikonloppuna olin opettajana seurakuntamme leirillä, joka järjestetään joka kesän lopuksi ja jonne kutsutaan kaikki kesän rippileiriläiset. Tänäkin kesänä leirin vahvuus oli reilut 250 ja hyvä leiri oli! :)

Leirin viimeisenä päivänä pidimme työpajoja, joista leiriläiset saivat osallistua mieleiseensä työpajaan. Pitämäni työpaja (yllätys, yllätys) liittyi maalaamiseen.

Keksin jonain päivänä, että haluaisin kokeilla jonkinlaista prosessimaalausta ryhmän kanssa. En ole kuvataiteisiin tai taidepedagogiikkaan sen kummemmin perehtynyt, että tietäisin niistä mitään. Jostain vain lähti idea työpajasta, jossa maalattaisiin kolmessa vaiheessa taulu niin, että jokainen maalaisi pienen ryhmän kanssa ja taulua työstävä ryhmä vaihtuisi joka vaiheessa.

En ollut yhtään varma, olisiko tämä hyvä idea.

Lapsena suutuin pikkusiskolleni todella pahasti jos hän piirsi johonkin piirustukseeni. Hän ajatteli jatkaneensa piirustustani, mutta mielestäni hän pilasi sen. Tuskin olen ainoa, josta tuntuu pahalta jos toinen pilaa tekeleeni tai ei pidä sitä missään arvossa. Tuskin olen myöskään ainoa, josta tuntuu vieraalta ajatukselta maalata toisen tekemän päälle. Jo lapsesta meille on opetettu, että toisen tekelettä tulee kunnioittaa ja kuviksen tunneilla jokaiselle annetaan oma paperi tai maalauspohja. Tämän vuoksi epäilin kovasti sitä, onkohan tämä sittenkään hyvä idea. Entä jos tuloksena on vain epämääräisiä tauluja ja paha mieli?

Sunnuntaina meitä oli työpajassa kymmenen henkeä ja viisi taulua, joten jokainen maalasi parin kanssa. Meillä oli läjä pensseleitä ja muita maalausvälineitä sekä akryylimaalit. Meillä oli viisi työpistettä, jossa kussakin oli suuri maalauspohja. Jokaisella työpisteellä oli yksi raamatunkohta, josta tähän tauluun tuli hakea innoitusta. Raamatunkohdat olivat aika abstrakteja. Meillä oli myös puolitoista tuntia aikaa.

Aluksi briiffasin nuorille työpajan idean ja jaoin ajatuksiani, toiveitani sekä myös pelkojani työpajaan liittyen. Sitten menimme pareihin ja jokainen pari meni yhdelle työpisteelle, josta aloittivat. Ensimmäisessä vaiheessa sai maalata taustan talululle. Ei saanut vielä tehdä mitään yksityiskohtia tai käyttää pieniä pensseleitä, tuli keskittyä lähinnä tunnelmiin ja väreihin sekä kenties muotoihin ja pintoihin. Tähän käytimme noin 15-20 minuuttia.

Seuraavaksi parit siirtyivät seuraavalle työpistelle. Tässä vaiheessa sanoin heille vielä, että vaikka edellinen pari olisi tehnyt kuinka hienon taustan, taulu on nyt heidän ja he saavat tehdä siihen ihan mitä tahtovatkaan. Ei tarvitse ottaa huomioon sitä, mitä edellinen pari oli kenties suunnitellut tai ajatellut. Saa maalata päälle ja ottaa taulun haltuunsa. He jatkoivat kuitenkin saman raamatunkohdan kanssa kuin edellinen pari niin, että yksi taulu ja yksi raamatunkohta kulkivat käsi kädessä loppuun saakka. Tässä vaiheessa sai maalata tauluun ihan mitä tahansa ja jatkaa taulua siitä, mihin se oli edellisten käsissä tullut.

Vaihdoimme vielä kerran työpisteitä. Kuljimme koko ajan vastapäivään. Olisi kenties voinut hieman sekoittaa niin, ettei olisi etukäteen tiennyt, minkä taulun pariin pääsee seuraavaksi. Tämän vaihdon yhteydessä muistutin samoista asioista. Osallistuin itse myös työskentelyyn ja tässä vaiheessa tuntui aika vaikealta ottaa uusi taulu haltuun kun edelliset ryhmät olivat tehneet siitä jo omannäköisensä. Tuntui aluksi vaikealta alkaa maalaamaan lähes valmiiseen tauluun. Tämä kolmas vaihe oli viimeistelyvaihe, jolloin sai jälleen tehdä tauluun mitä tahansa halusi siihen tehdä. Osa kirjoitti/maalasi tauluun sen raamatunkohdan, joka liittyi maalaukseen. Aikataulusyistä lopetimme työpajan niin, että kun oli viimeistelyvaiheen saanut tehtyä, sai lähteä syömään. Olisi ollut kiva lopettaa yhdessä ja keskustella kokemuksesta ja ihailla tauluja yhdessä. Alunperin tarkoitukseni oli myös kerätä palautetta osallistujilta.

Myöhemmin kyselin joiltakin osallistujilta heidän kokemuksiaan ja niiden (sekä omien kokemuksieni) perusteella työpaja todella toimi. Parhaat jutut yleensä ovatkin niitä, joissa joutuu ottamaan pienen riskin ja menemään mukavuusvyöhykkeensä ulkopuolelle.

Tauluista tuli todella hienoja, ikävä kyllä en saanut niistä kuvia. Työpajassa oli hyvä tunnelma ja kaikki saivat laittaa luovuutensa ja itsensä likoon. Nuoret tykkäsivät siitä, että maalaamisen kautta tuli syvennyttyä niihin raamatunkohtiin uudella tavalla. Kaikinpuolin kokeilu oli onnistunut ja yllätti positiivisesti. Täytyy kokeilla uudestaan! :)

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Viireilin jälleen

Oon hullaantunut näihin viireihin.Tosin mun on tosi vaikea käyttää sanaa "viiri" näistä lippusista puhuttaessa, koska se on myös mun hyvän ystävän etunimi ja mua aina hymyilyttää puhua viireistä, tulee Viiri mieleen.
Viimeksi tein viirejä omiin synttäreihini ja ne päätyivät myös siskoni synttäreille koristeiksi. Tämänkertaisista viireistä tuli hieman erityyliset, sillä käytin valkoista lankaa ja muutamia erisävyisiä ekopapereita ja voimapapereita. Niistä taisi tulla myös kertakäyttöiset, sillä kirjoitin niihin onnittelut sankarille.
Löysin kesäkuussa kirpparilta hauskan kannellisen lasipurkin. Hauskan purkin sisällä oli kaikenlaisia eläinleimasimia ja ihanat kirjain- ja numeroleimasimet! Hetken pohdin, että teenkö mä tällä oikeasti mitään, mutta onneksi purkki tarttui mukaan! Etenkin kirjainleimasimet ovat jo nyt olleet sen kolmen euron arvoiset. Näihinkin viireihin painoin kirjaimet kyseisillä leimasimilla.
Mullahan ei edes ole yhtäkään toimivaa mustetyynyä, joten käytän niiden sijaan maaleja. Tähän asti olen käyttänyt leimatessani vesivärejä, mutta tällä kertaa käytin akryylimaaleja. Täytyy vain muistaa pestä leimasimet ja pensselit huolella! Maaleilla jäljestä saa eläväisempää ja samalla maalilla, jolla leimaa ääriviivat, saa myös väritettyä leimaamansa kirjaimet.

maanantai 6. toukokuuta 2013

Kasvatin

Kylvin basilikaa kahteen lasipurkkiin. Ei mennyt montaa päivää, kun vihreät lehdet jo puskivat mullasta.Kauniilla paperilla päällystettyyn lasipurkkiin kylvetty basilika voisi olla hauska (ja tosi edullinen) idea pieneksi yllätykseksi ystävälle, tuliaiseksi tai osaksi jotakin lahjaa. Pussillinen siemeniä ei montaa kymmentä senttiä maksa ja yhdestä pussillisesta saa monta erää basilikaa. Pussista pitäisi löytyä kylvöohjeet.

Ensimmäinen purkki
Toinen purkki

Päällystin lasipurkin paperilla. Jätin alaosan tyhjäksi, jotta näen jos purkin pohjalle kertyy liikaa vettä. Yläosan jätin tyhjäksi, jotta siemenet saavat paremmin valoa (kuin esimerkiksi ensimmmäisen purkin asukit).


Päätin myös pitkästä aikaa istuttaa kaupasta ostetun salaatin jämät. Sieltä alkoikin heti nousemaan uutta salaattia! :) Ah, kevään iloja.

maanantai 29. lokakuuta 2012

Villaisia sukkia!

Haastoin itseni tänä syksynä tekemään villasukat. En ole koskaan aiemmin tehnyt villasukkia ja ajattelin että eiköhän nyt olisi korkea aika alkaa opettelemaan. Tein jopa kahdet parit villasukkia! Tosin ensimmäinen sukkapari muistuttaa enemmänkin joitain töppösiä. Tein todella lyhyen varren, sillä en edes uskonut selviytyväni kantapäästä ja hienon, pitkän varren tekeminen olisi täten ollut turhaa ja sen purkaminen turhauttavaa. Selvisin kuitenkin! Enemmän tai vähemmän kunnialla.. Tein sukat miehelleni, joka jo tekovaiheessa lupasi pitää niitä tuli niistä kuinka rumat tahansa <3




Heti ensimmäiset sukan tapaiset tehtyäni aloin tekemään uusia. Ajattelin, että voisin oppia ensimmäisten sukkienn virheistä ja että sukan tekeminen kenties menisi selkärankaan toista paria tehdessä. Itseasiassa viimeistä sukkayksilöä tehdessäni en enää edes vilkaisuut mitään ohjetta! Voinko nyt siis sanoa, että osaan tehdä villasukat?